Äitiyshuollon asiakkaiden ohjaus
Täältä pääset ViVa-hankkeen synnytysvideoihin! Ja täältä ViVa-hankkeen YouTube-kanavalle!
Vastasyntyneen vauvan vanhemmat kertovat kokemuksiaan isän valmistautumisesta synnytykseen, oksitosiinista ja suunnitellusta sektiosta. Videoita, joista aito, oma kokemus kuuluu!
”Synnytyssuunnitelma” vai ”ajatuksia synnytyksestä”?
Synnytystä ei voi suunnitella valmiiksi etukäteen. Sana synnytyssuunnitelma ohjaa synnyttäjää kuvittelemaan, että hän etukäteen voisi tai hänen pitäisi suunnitella synnytyksensä kulku. Synnytystä kannattaa kyllä pohtia etukäteen osana tärkeää valmistautumista. Jotkut eivät halua pohtia mitään ja sekin on ihan hyvä. Avuksi synnytykseen valmistautumiseen ViVa-hankkeessa on tuotettu Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) sivuille “Ajatuksiani synnytyksestä” -lomake. Sen kanssa synnyttäjä voi pukea ajatuksiaan sanoiksi.
TAYS:in asiantuntijahoitaja ja kätilö Sanna-Kaisa Kukon esitys Ajatuksia synnytyksestä – Kuinka tukea perheitä synnykseen valmistautumiseen (PowerPoint).
Onko sinulla asiakkaana raskausdiabeteksen sairastanut äiti?
Kannusta häntä ilmoittautumaan ViVan ja Diabetesliiton tarjoamaan, maksuttomaan Raskausdiabeteksen jälkeen -verkkovalmennukseen. Ensimmäinen kurssi alkoi 2.1.2017, mutta uusia valmennuksia järjestetään jatkuvasti. Ilmoittautuminen ja lisätietoa löytyy täältä.
Tässä Taysin kätilö, diabeteshoitaja Paula Mäkelän webinaari verkkovalmennuksen kehittämisestä raskausdiabeteksen ehkäisyyn
Kätilö, diabeteshoitaja Paula Mäkelän webinaari terveellisestä ruokavaliosta
Iän vaikutus hedelmällisyyteen -kaavio
Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tehneet toiminnallisen opinnäytetyön, jonka tuotoksena on kaaviot iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen. Tutustu linkeistä lisää ja tulosta kaavio puheeksioton välineeksi! Iän vaikutus hedelmällisyyteen -kaavioiden käyttöön pääset tutustumaan tästä!
Varhainen vuorovaikutus
Kuinka voit hoitajana edistää varhaista vuorovaikutusta vauvan ja vanhempien välillä?
Vauvaperheen varhaista vuorovaikutusta tukevat menetelmät ovat pääsääntöisesti hyvin tavallisia ja käytännön läheisiä hoitotyöhön liittyviä asioita. Hoitajan välittävä ja perhettä monipuolisesti tukeva rooli auttaa vanhempia tutustumaan omaan vauvaan niissäkin tapauksissa, jolloin vauva on äidistä erillään. Läheisyyteen kannustaminen voi olla esimerkiksi vauvan valokuvan lähettämistä äidille tai mahdollistamalla vauvan vierailun äidin luona ennen lastenosastolle siirtymistä.
Vauvan kanssa oleminen ja siihen kannustaminen vaikuttaa kasvavan lapsen elämään pitkään. On jopa kokeiltu suoraa videoyhteyttä keskoskaapista äidille, ellei heidän vierekkäin oleminen mahdollistu. Uusi teknologia antaa mahdollisuuden seurata vauvan elämää kameran kautta. Se ei kuitenkaan korvaa vanhempien läsnäoloa ja hoivaa.
Tiedetään, että kaikki vauvat syntymäviikoista riippumatta hyötyvät aikuisen iholla olemisesta monella eri tavalla ja kenguruhoito tai ihokontakti luo positiivisen kierteen. Vauva rauhoittuu äidin tai isän iholla ja kosketuksen aikaan saama oksitosiinin eritys lisääntyy ja lisää turvallisuuden tunnetta, sitoutumista ja mielihyvää molemmille.
Mistä tiedät, että perheen varhainen vuorovaikutus toimii?
Varhaisen vuorovaikutuksen laadun määrittämiseen on luotu erilaisia mittareita, joita voidaan käyttää, mutta luontevan vuorovaikutuksen tunnistaa vauvaa ja vanhempaa havainnoimalla ja yhdessä keskustellessa. Riittävän hyvän vuorovaikutuksen tunnusmerkkejä voidaan tarkastella erikseen sekä vanhemman että vauvan näkökulmasta käyttäytymisen tasolla, tunnevuorovaikutuksen tasolla ja psykologisella tasolla. Pysähdy katsomaan perhettä. Kun katsot perhettä ja heidän yhdessäolostaan tulee sinulle hyvä tunne, tiedät että vuorovaikutus toimii.
Anna tietoa ja ohjaa, älä oleta mitään!
Heti syntymän jälkeen äidit kaipaavat tietoa vauvan voinnista ja isät äidin voinnista. Perheet kaipaavat myös tietoa ennenaikaisesti syntynyttä vauvaa ympäröivistä laitteista ja hälytyksistä ja niiden merkityksestä. Keskoskaapin ympärillä olevat laitteet saattavat kiinnittää liikaa vanhempien huomiota ja itse vauva voi tuntua kaapissa vieraalta. Samoin vauvan hoito lastenosastolla saattaa luoda vanhemmille mielikuvan vauvasta, joka on sairaalan, ei vanhempien.
Perhettä hoitavalla sairaanhoitajalla on tärkeä rooli luottamuksen synnyttämisessä ja tuen antajana! Kannusta perhettä läheisyyteen vauvan kanssa! Varsinkin alkuviikkoina vauvaa tulisi pitää paljon ihokontaktissa ja kertoa vanhemmille vauvan voinnista mahdollisimman nopeasti Järjestä tukea arkeen paluun jälkeen. Ohjaa perhe ryhmätoimintaan!
ViVa webinaarit ammattilaisille
Kätilö, asiantuntijahoitaja Sanna-Kaisa Kukon webinaari synnytyksen edistymisestä
Sanna-Kaisa Kukon webinaari synnyttäjän latenssivaiheen hoidosta
Oppaita isille ja terveydenhoitajille
”Terveydenhoitajan työn tueksi” -opas pohjautuu Rauman kaupungin äitiysneuvolassa syksyllä 2018 toteutettuihin isähaastatteluihin ja niistä kerättyihin tutkimustuloksiin. Tulokset löytyvät laajemmin Theseuksesta opinnäytetyöstä ”Jos oon isä, haluun olla hyvä isä”- Isien kokemuksia lapsivuodeajasta.
Oppaan on tarkoitus tukea isien kanssa työskentelevien terveydenhoitajien työtä äitiys- ja lastenneuvolassa. Oppaan sisältö rakentui suoraan isien haastatteluissa esittämistä toiveista ja tarpeista, joita isät neuvolalta ja siellä työskenteleviltä terveydenhoitajilta toivoivat.
Toivomme oppaan antavan uusia eväitä isien kohtaamiseen!
Opas on toteutettu yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Rauman kaupungin äitiysneuvolan kanssa.
Isyyden tueksi Opas isälle & isäksi tulevalle löytyy täältä! Ja opas terveydenhoitajalle löytyy täältä! Voit tulostaa tai jakaa tarpeesi mukaan näitä vapaasti.