Vauva-arki

Vauva-arki

Vauva-arki on sopeutumista ja uuden opettelua. Vauvaperheessä elämä rytmittyy pitkälti vauvan tarpeiden mukaan. Muutos on suurin ensimmäisen lapsen kohdalla, mutta vauvat ovat myös keskenään erilaisia, eikä sama kaava välttämättä päde seuraavan lapsen kohdalla. Olemme koonneet tähän osioon tietoa tilan tekemisestä vauvalle, varhaisesta vuorovaikutuksesta, imetyksestä, vauvan rauhoittelusta, seksiasioista ja myös raskausdieabeteksesta synnytyksen jälkeen. Tervetuloa lukemaan! Tässä linkki materiaalipankkiin, jossa paljon asiaa vauvan hoidosta.

 

Entä kun asiat eivät mene niinkuin oli ajatellut? Tältä sivulta alempaa löytyy asiaa myös huuli- ja suulakihalkioista.

iloinen vauva

Vauva-arkeen liittyy kaikenlaisia myyttejä, kurkkaa animaatioista millaisia myyttejä olemme löytäneet!

Vanhemmuus

Vauvan syntyminen on muutoksen aikaa, ja vanhemmuuteen kasvetaan vähitellen. Perhe-elämän alkaessa vanhempien koko ajatusmaailmaa laajenee, kun päätöksenteossa pitää huomioida myös uuden perheenjäsenen tarpeet. Arjen pyörittäminen voi tuntua alkuun haastavalta, mutta varmuus omaan vanhemmuuteen, ja samalla vanhemmuuden ilo, lisääntyy kokemuksen myötä.

Vauvan perushoito

Vauvanhoidon kulmakivet ovat puhtaus, ruoka ja läheisyys. Puhtaudesta huolehtiminen on vaipanvaihtoa, kylvetystä, silmien puhdistusta sekä ihon ja navan hoitoa. Vauvan käsittely ja hoito voi aluksi tuntua epävarmalta, mutta itse tekemällä vauvanhoitoon muodostuu nopeasti rutiini. Samalla löytyvät juuri itselle ja omalle vauvalle sopivat tavat tehdä asioita.

Ruokailu ja läheisyys

Vauva syö vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa, joko rinnasta tai pullosta. Erilaisia asentoja kokeilemalla löytyvät itselle ja vauvalle parhaiten sopivat tavat. Vauvat viettävät suuren osan valveillaoloajastaan ruokaillessa, joten ravinnon ohella syömistuokiot vanhemman kanssa tarjoavat vauvalle elintärkeää, vauvan kokonaiskehitystä tukevaa läheisyyttä. Yhdessä oleminen myös vahvistaa vanhemman ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta, joten ruokailutilanteisiin kannattaa panostaa omalla läsnäololla.

Onnea teille uusille vanhemmille! Uusi vaihe elämässänne on alkanut. Helpottaaksemme tämän uuden elämänvaiheen alkua on yhteistyössä Tays:n lapsivuodeosastojen kanssa tehty hoito-ohjausvideot, joiden avulla pääsette harjoittelemaan vastasyntyneen hoitoa. Hoito-ohjausvideoiden aiheina ovat vastasyntyneen silmien ja ihopoimujen puhdistaminen, navan puhdistaminen, vaipanvaihto, vastasyntyneen kylvetys sekä varhainen vuorovaikutus ja ihokontakti.

Vastasyntyneen huuli- ja suulakihalkiot

Joskus asiat menevät eri tavalla kuin oli ajatellut. Tähän olemme koonneet tietoa vauvojen huuli- ja suulakihalkioista.

Yleisyys

Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä rakennepoikkeamia Suomessa. Vuonna 2016 syntyi 52 814 lasta, joista 114:lla todettiin halkio. Halkioiden esiintyvyys on noin 0,2%. Suulakihalkio on Suomessa yleisin halkiotyyppi. Toiseksi yleisin on huuli-suulakihalkio ja harvinaisin pelkkä huulihalkio. Vuonna 2016 todetuista halkioista 69 oli suulakihalkioita ja 45 huulihalkioita tai huuli-suulakihalkioita.

Halkioiden synty

Kasvojen ja suulaen kehitys ovat monimutkaisia prosesseja, joissa pienetkin virheet voivat aiheuttaa sen, että huulen ja suulaen muodostavat ulokkeet jäävät liian kauas toisistaan, jolloin syntyy halkio. Huuli- ja suulakihalkiot muodostuvat ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, raskausviikoilla 5-12. Halkioiden muodostumiseen vaikuttavat sekä perinnölliset että ympäristötekijät. Äidin raskaudenaikainen tupakointi ja alkoholinkäyttö lisäävät riskiä huuli- ja suulakihalkioiden syntyyn.

Erilaisia halkioita

Halkio voi muodostua vain huulen tai suulaen alueelle, tai se voi olla yhdistelmä molempia. Huulihalkiossa halkio on huulen kohdalla ja suulakihalkiossa suulaen keskisaumassa. Huuli-suulakihalkiossa yhdistyvät nämä kaksi halkiota, jolloin halkio alkaa huulesta ja jatkuu suulaen keskisaumaa pitkin. Halkioiden vaikeusaste vaihtelee. Suulakihalkio voi olla osittainen tai täydellinen, eli se voi olla vain pehmeän suulaen alueella tai ulottua myös kovan suulaen puolelle. Huulihalkiot taas voivat olla joko tois- tai molemminpuolisia. Yleisimmin huulihalkio on toispuoleinen ja sijaitsee kasvojen vasemmalla puolella.

Hoito

Halkio voi aiheuttaa ongelmia mm. syömiseen, puheeseen, purentaan, korviin ja hampaistoon liittyen. Halkion vaikutus ulkonäköön voi aiheuttaa myös sosiaalista haittaa.

Huuli- ja suulakihalkiot hoidetaan Suomessa kirurgisesti lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana. Huulihalkiot suljetaan yleensä 3-6 kuukauden iässä. Jos halkio ulottuu ikeneen asti, ienhalkio korjataan luunsiirtoleikkauksella noin 9-11 vuoden iässä. Suulakihalkiot suljetaan noin 9 kuukauden iässä. Korjausleikkausten esteettiset tulokset ovat nykyään erinomaisia ja uusintaleikkausten tarve vähäistä. Kirurgisen hoidon lisäksi tarvetta on usein myös esimerkiksi puheterapialle, tärykalvojen putkitukselle tai oikomishoidolle.

Halkion toteaminen

Vastasyntyneen huuli- tai suulakihalkio voi aiheuttaa vanhemmissa voimakkaita tunteita, kuten ahdistusta ja syyllisyyttäkin. Halkiot jäävät usein huomaamatta raskaudenaikaisissa ultraäänitutkimuksissa, jolloin ne todetaan yleensä vasta syntymän jälkeen. Tällöin vanhemmilla ei ole ollut aikaa valmistautua, ja tieto lapsen poikkeavuudesta voi olla shokki. Kun halkio lapsen syntymän jälkeen todetaan, saa perhe ohjausta ja tukea heti synnytyssairaalassa ja myöhemmin huuli- ja suulakihalkiokeskuksessa.

Imetys

Huuli- ja suulakihalkioilla on usein vaikutusta vastasyntyneen ravitsemukseen etenkin ensimmäisten elinviikkojen aikana. Varsinkin suulakihalkio tuottaa usein haasteita imetykseen, kun lapsi ei pysty muodostamaan alipainetta suuonteloon. Normaali rintaruokinta on tässä tapauksessa vain harvoin mahdollista. Usein joudutaankin turvautumaan pulloruokintaan ja mahdollisesti erikoistutteihin. Oman rintamaidon tarjoaminen lapselle on silti mahdollista lypsämällä maitoa ja antamalla sitä tuttipullosta. Huulihalkio ei yleensä vaikuta imetyksen sujumiseen.

Tässä jutussa käytetyt lähteet löytyvät täältä.